Muutamia poimintoja:
Suomalaiset ovat omassa keskuudessaan tunnettuja rehellisyydestÀÀn. Suomalaisen sanaan voi luottaa. NiinpÀ suomalainen luottaa siihen, mitÀ hÀnen oman pankkinsa sijoitusneuvoja hÀnelle suosittelee.
Suomalaiselle ei tule mieleen, ettÀ sijoitusneuvoja on vain titteli. Sijoitusneuvoja on oikeasti sijoitusmyyjÀ, jonka tehtÀvÀnÀ on myydÀ pankin tuotteita, ihan niin kuin pölynimurikauppiaan tehtÀvÀnÀ on myydÀ pölynimureita. Suomalaiset ovat paitsi taloudellisesti lukutaidottomia ja taloudellisesti laiskoja ehkÀ myös taloudellisesti sokeita.
[âŠ]
Ruotsissa velkaa ei pelÀtÀ. Ruotsalaisilla kotitalouksilla on tuloihin nÀhden valtavan paljon enemmÀn velkaa kuin suomalaisilla.
Ruotsalaisilla on myös paljon enemmÀn sijoituksia. HeidÀn sijoitustensa tuotto on keskimÀÀrin suurempi kuin velkojen korko, mikÀ vÀÀjÀÀmÀttÀ vaurastuttaa ruotsalaisia entisestÀÀnkin.
Lukutaitoiset ruotsalaiset vaurastuvat juuri siitÀ syystÀ, ettÀ eivÀt kammoksu velkaa, vaan pikemminkin himoitsevat velkaa. Jonka he sitten ahkerasti ja lukutaitoisesti sijoittavat.
[âŠ]
Suomalaiset eivÀt jostakin syystÀ lÀmpene osakesijoittamiselle. TÀmÀ jos mikÀ on taloudellista lukutaidottomuutta. Kaikki tilastotieto nimittÀin kertoo, ettÀ 150 viime vuoden aikana pörssiosakkeet ovat tuottaneet mojovasti enemmÀn kuin mikÀÀn muu sijoituskohde.
Suomalaisen mielestÀ pörssi on havittelua, uhkapeliÀ ja spekulaatiota. Kaikki voi romahtaa minÀ hetkenÀ hyvÀnsÀ. PankkitilillÀ olevalla rahalla on sentÀÀn varma ja turvattu arvo, ajattelee suomalainen. Suomalaiselle olisi syytÀ kertoa, ettÀ asia on tÀysin pÀinvastoin.
Taas kerran pÀÀdyn linkittÀmÀÀn vÀhÀn raflaavampaa tekstiÀ, mutta ainakin nopeasti luettua, SeppÀsellÀ ja professori Puttosella on ihan pointti. On jokseenkin erikoista ettÀ Suomessa ei oikeasti tykÀtÀ juurikaan sijoittamisesta ja ettÀ velka on mörkö jota kannattaa vÀltellÀ. Ja kuten itse kolumnikin antaa ymmÀrtÀÀ, tÀmÀ ei ole pelkÀstÀÀn valtionvelan kohdalla vaan ihan myös ns. kotitalouksien velan kanssa ongelma.
Toisaalta onhan Suomi myös aika pÀÀomaköyhÀ maa ja kansa, niin siinÀ onkin sitten soppaa kerrakseen.
HyviĂ€ nostoja kyllĂ€. Vaikka olenkin mielestĂ€ni ihan systemaattisesti sijoittanut, tuossa paljastui omastakin ajattelusta se, ettĂ€ pidĂ€n kyllĂ€ sijoittamista erÀÀnlaisena uhkapelinĂ€; en ole sijoittanut velkarahaa (muuhun kuin asuntoon), koska ei pidĂ€ âuhkapelataâ rahalla, jota ei ole varaa menettÀÀ.
SinÀnsÀ juttu kyllÀ vÀhÀn aliarvioi osakesijoittamisen riskejÀ. Isoimmat talouskatastrofit historiassa on tulleet juuri siitÀ, ettÀ velka on halpaa ja sitÀ on sitten puskettu kilpaa sijoituksiin, joiden piti aina tuottaa hyvin. PitkÀllÀ tÀhtÀimellÀ ne yleensÀ tuottaa hyvin, mutta ihmisillÀ ei aina ole mahdollisuutta ajatella pitkÀÀ tÀhtÀintÀ rahan kanssa.
âRiskiâ itsessÀÀn sijoittamisessa tarkoittaa lĂ€hinnĂ€ arvon keskihajontaa. Eli osakkeiden arvo vaihtelee enemmĂ€n kuin pienempiriskisten sijoitusten. PitemmĂ€llĂ€ tĂ€htĂ€imellĂ€ suurempiriskiset sijoituskohteet yleensĂ€ tuottaa enemmĂ€n. Jos sulla on varaa sijoittaa velkavivulla pitkĂ€aikaisesti ilman riskiĂ€ siitĂ€, ettĂ€ et pystyisi hoitamaan velkaa niin se voi ihan hyvin kannattaa. Jos on riski siitĂ€, ettĂ€ joutuisit myymÀÀn sijoituksia velan hoitamiseksi niin ei vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ kannata.
Olet aivan oikeassa kyllÀ. Toinen tapa tarkastella riskiÀ olisi erilaisten aikahorisonttien kautta, kuinka suuri todennÀköisyys tappioon on 1 tai 10 vuoden horisonttiin vaikkapa 3kk aikaikkunassa.
Itselleni osakesijoitukset on sopineet hyvin, koska niitÀ ei ole tarvinnut koskaan myydÀ. KÀytÀnnössÀ siis pidÀn tilillÀ rahaa/luottoa useimpien normaalien katastrofien verran.
Olet aivan oikeassa kyllÀ. Toinen tapa tarkastella riskiÀ olisi erilaisten aikahorisonttien kautta, kuinka suuri todennÀköisyys tappioon on 1 tai 10 vuoden horisonttiin vaikkapa 3kk aikaikkunassa.
Tuo ajatus tavallaan sisÀltyy tuohon keskihajontaan. Isompi hajonta tarkoittaa isompaa riskiÀ tappiolle lyhyellÀ tÀhtÀimellÀ. Jos voi sijoittaa pitkÀllÀ tÀhtÀimellÀ niin osakkeet on parempi, jos pitÀÀ myydÀ lyhyemmÀllÀ tÀhtÀimellÀ niin sitten erilaiset korkopohjaiset jutut.
Pointti mulla tÀssÀ kuitenkin oli se, ettÀ se isompi riski ei tarkoita kirjaimellisesti ettÀ sijoitetaan johonkin kryptovaluuttaan missÀ on realistisena vaarana menettÀÀ vaikka kaikki sijoitukset. ElÀkerahastot eivÀt sano, ettÀ ne haluaa pelata meidÀn rahat kasinolla kun ne haluaisivat korottaa riskitasoa. Korkeamman riskin sijoitukset tarkoittaa yleensÀ nimenomaan osakkeita, joiden arvo heilahtelee enemmÀn kuin lainapapereiden ja muiden.
Oman luonteen ja rajojen puitteissa toimiminen on kyllÀ sinÀnsÀ erittÀin viisas linja talouden hallinnassa. Jos ei ole valmis huolehtimaan velasta ja ottamaan sen riskejÀ niin on parempi jos jÀrjestÀÀ asiat ilman. EhkÀ jonain pÀivÀnÀ syntyy varmuutta ja/tai mahdollisuutta laajentaa palettia.
Joiltain osin olen samaa mieltÀ kolumnistin kanssa. Pari asiaa itsellÀ pomppasi mieleen:
- kuinka paljon Ruotsalaisten velasta on hassujen asuntolainojen ansiota
- itse kun olen katsellut pörssiÀ niin vaikuttaa kuin joku vetÀisi pienistÀ roposista ison siivun vÀlistÀ tai sitten ei pÀÀse tuntipalkoille jos ottaa itse selvÀÀ asioista
IndekseihinhÀn sitÀ voi aina laittaa rahat kiinni ja sitten antaa varallisuuden kehittyÀ maailmantalouden mukana. Huonolla ajoituksella pÀÀsee luonnollisesti rahoistaan eroon siinÀkin, mitÀ voi ajallisella hajautuksella yrittÀÀ vÀlttÀÀ.
Jos itse olisin noudattanut tÀtÀ neuvoa, enkÀ yrittÀnyt olla markkinoita fiksumpi, niin sÀÀstöni olisivat huomattavasti suuremmat.
Kaikki yllÀmainittu on totta, mutta suomi ei ole kapitalismimaa vaikka kuinka haluttaisiin tai pitÀisi olla.
KyllĂ€hĂ€n tuo sijoittamisen matematiikka kĂ€y jĂ€rkeen, mutta kun koko systeemi perustuu tuoton lupausten paisutteluun ja toisaalta toisten työn tuottaman arvon ryöstĂ€miseen, niin vĂ€kisinkin tulee mieleen, onko se nyt vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ âpelkoâ joka estÀÀ suomalaista sijoittamasta. Varmasti osittain, mutta itseĂ€ni jurppii kun joka tuutista kuuluu, ettĂ€ sijoittaminen on ratkaisu kaikkeen ja tie autuuteen. Se on jotenkin niin keskenerĂ€inen ajatus, ettĂ€ vain hĂ€mmĂ€styttÀÀ.