Nyt on taas ihan mielenkiintoisia lukemia. SDP:n kannatus on tÀmÀn mukaan virhemarginaalin huomioon ottaen vÀlillÀ 21,5% - 25,5% kun taas pÀÀministeripuolue Kokoomus vertailun vuoksi tÀssÀ on vÀlillÀ 18,2% - 22,2%.
Sanoisin, ettÀ tulos ei yllÀtÀ. Itse esimerkiksi olen aatteellisesti Kokoomusta lÀhinnÀ suurista puolueista, mutta tÀmÀ saatanan tunarointi Orpon ja kumppaneiden osalta ottaa aika hyvin aivoon. Seuraaviin vaaleihin on ainakin nÀillÀ nÀkymin vielÀ se kolmisen vuotta, ellei jotain todella omituista tapahdu, mutta tÀssÀ tÀytyykin kuitenkin fundeerata ÀÀnestyskÀyttÀytymistÀ. Helppoa se ei tule olemaan, kun Suomen puoluekenttÀ on ainakin itselle ideologisesti suurimmaksi osaksi myrkkyÀ, mutta saapi nÀhdÀ miten kÀy.
ItseÀni ei se juurikaan ihmetytÀ, kun juuri nuorten tulevaisuudella edellinen hallitus mÀllÀili 44 miljardin lisÀ euron edestÀ. Ja ei sitÀkÀÀn edeltÀneitÀ hallituksia voi kehua.
Mutta nykyhallituksen lupaukset olivat ihan puuta heinÀÀ myös, alijÀÀmÀ on silti 11 miljardia ja muutostenkin jÀlkeen puhutaan ihan liian isosta summasta. Leikattiin siis liian vÀhÀn. NeljÀn vuoden pÀÀstÀ 30+ miljardia taas lisÀÀ lainattu nuorten tulevaisuudesta. Hommaan maksaa jo nyt pelkkinÀ korkoina miljardeja vuodessa, ja ne kulut kasvaa jokaisen lainaeuron myötÀ.
No silloinhan lainaraha oli huomattavasti halvempaa ja hoidettavana oli semmoinen pieni koronakriisi. Kiinnostaisi tietÀÀ nykyhallituksen perustelut, ottaen huomioon lÀhinnÀ varakkaita hyödyttÀvÀt veronkevennykset.
Amerikan ja dubain malli nÀemmÀ tÀhtÀimessÀ. Eli jÀrkyt tuloerot ja kaikkk negatiivinen mitÀ sen mukana tulee.
Nykyinen ottaa lainaa, koska sen pitÀÀ maksaa myös edellisten hallitusten ottamat lainat. Mut nykyisen hallituksen epÀonneksi uuden lainan korko on alkuperÀistÀ lainanottoaikaa korkeampi, siksi meidÀn lainanhoitokulut rÀjÀhtÀÀ.
Mut olishan se ollu pÀÀllikkötason pÀÀtös ilmoittaa et edellisten hallitusten lainojen maksut otetaan veronkorotuksina niitÀ ÀÀnestÀneiltÀ tuloluokilta.
Saa korjata jos on lÀhdettÀ, mutta epÀilen ettÀ tuota edellistÀ lainaa juuri lyhennetÀÀn uudella lainalla. YleensÀ noissa on kyllÀ vaalikautta pidemmÀt maksuajat, eikÀ noita nollakorkoisia kukaan tÀysjÀrkinen lÀhde isokorkoisilla lyhentÀmÀÀn. NÀin siis ihan arkijÀrjellÀ mietittynÀ, saa tosiaan korjata jos on faktaa iskeÀ pöytÀÀn.
Se ei ole yksi laina vaan monta pienempÀÀ. Rinteen ja Marinin hallitukset oli vallassa 6. kesÀkuuta 2019 - 20. kesÀkuuta 2023, sinÀ aikana otettiin 20. kesÀkuuta 2023 - toukokuu 2027 erÀÀntyviÀ sarjaoblikaatioita 27 kappaletta, yhteisarvoltaan 15,362 miljardia. EMTN- ja velkasitoumuksia ei nÀytÀ osuvan aikavÀlille. Eli noin kolmasosa edellisen hallituksen lainasta on tÀmÀn hallituksen maksulistalla.
Vois tietenkin myös rajata erÀpÀivÀn perusteella pelkÀstÀÀn nykyhallituksen maksettavaksi lankeavia ja kattoa minkÀ hallituksen ajalla ne oli otettu.
TĂ€mĂ€ tuntuu olevan semmoinen jĂ€nnĂ€n selektiivisesti toimiva argumentti. Oikeistohallitukset ovat aina pakon edessĂ€ kun perhanan edellinen vasemmistohallitus, vasemmistohallituksiin taas edeltĂ€vĂ€n oikeistohallituksen kausi ei vaikuta mitenkÀÀn vaan ihan itse ottavat lainaa silkasta ottamisen ilostaâŠ
SiinĂ€ lukee âedellistenâ, monikko, kaikki hallitukset Suomen itsenĂ€isyydestĂ€ lĂ€htien ja kaikki tulevat hallitukset. Mut nĂ€köjÀÀn se luetaan tarkoittavan vain edellistĂ€, jos se sattui olemaan vasemmistopainotteinen.
Saa nÀkee riittÀÀkö 30+, kun vienti sukeltaa, lopputulos voi alkaa isommallakin numerolla.
Tilanne ei ole yksinomaan seurausta tÀmÀn tai edellisen hallituksen toimista. Toisen maailmansodan taloudellisen vaikutuksen jÀlkeen valtionvelka osuutena BKT:sta on ollu alle 3% - vÀhÀn yli 16% aina 80-luvun loppuun asti. Sit 90-luvulla homma lÀhti lapasesta niin et velan koko verrattuna bruttokansantuotteeseen oli isompi kuin vuonna 2022, useana vuotena yli 60%.
90-luvulla kerÀÀntynyt velka pieneni jonkin verran 00-luvulla, mut velkasuhde alkoi taas nousemaan vuoden 2008 kriisin seurauksena. Lukuunottamatta vuosia 2016-2019, eli SOS-hallituksen aikaa, velan osuus kasvoi joka vuosi aina koronan alkuun, jolloin se lÀhti taas kÀsistÀ, 90-luvun lopun ja sota-aikojen tasolle. 90/00-luvuilla meidÀn BKT oli monta vuotta putkeen korkealla Nokian takia, mut se ei takoittanut velan mÀÀrÀn vÀhentÀmistÀ, vaan velkaa lisÀttiin, ja sit huomattiin et Nokian tuoma BKT:n kasvu olikin vÀliaikainen. NiinÀ vuosina tapahtui isoimmat virheet, kun vaikka BKT oli pitkÀÀn koholla, velkaa ei systemaattisesti pienennetty, vaan sitÀ jopa kasvatettiin.
TÀmÀn ja ensi vuoden velan lopullista mÀÀrÀÀ voi arvuutella, ei nÀytÀ siltÀ et mitÀÀn pulaa kriiseista on, joten voi olla et pÀÀstÀÀn velkasuhteessa rauhan ajan ennÀtyksiinkin. Varsinkin kun nÀyttÀÀ siltÀ et talouskin on heikkenemÀssÀ.
Aina 90-luvun alusta lĂ€htien âperusvelkaâ, eli se osuus velkaa, joka on aina olemassa suhdanteista riippumatta, nousi noin 10%:sta noin 30%:iin. Se on kolminkertainen suhde aiemmasta sodan jĂ€lkeisestĂ€ suhteesta, jota jokainen hallitus 90-luvulta lĂ€htien piti olemassa, joka lopulta aiheutti tĂ€mĂ€n meidĂ€n nykyisen korkomenoongelman. Koska jos meidĂ€n perusvelka olisi ollut pienempi, myös 2008-kriisin, koronan ja sodan aiheuttamat lisĂ€ongelmat olis aiheuttanu pienemmĂ€n lopullisen velkasaldon.
KÀytÀnnössÀ me ei oltu varauduttu vÀhÀvelkaisuuden tuomalla taloudellisella liikkumavaralla niihin kriiseihin mitÀ tuli. Osa syystÀ on et viime aikoina Suomen talous ei enÀÀ kasva verrokkimaiden mukana. Mut osa on myös sitÀ et, lÀhes poikkeuksetta, velalla maksettiin vaalilupauksia vuosikymmeniÀ 90-luvulta lÀhtien. Ja kun oli poikkeus, ne ÀÀnestettiin pois vallasta. Se lienee nykyisenkin hallituksen kohtalo, vaikka nÀÀ ei varmaan edes onnistu velkaa vÀhentÀmÀÀn.