Juuh elikkäs nyt olisi taas viikonloppu. Ja nyt ollaankin virallisesti vuoden toisella puolella ja lähempänä vuotta 2024 kuin 2022. Tai no, keskikohta on varmasti mennyt jo, mutta ainakin kuukausien kohdalla ollaan heittämällä jo tällä puolella vuotta.
Mutta mitäpä tässä murehtimaan ajan kulumista? Nyt on kuitenkin viikonloppu. Elikkä, mites itse kukin meinaa viettää tämän viikonlopun? Onko suunnitelmia, projekteja, pyykinpesua tai jotain vastaavaa? Vai jotain sitä väliltä tai ehkä jopa jotain aivan muuta? Nyt kun kerran ollaan kunnolla heinäkuussa niin voidaankin näitäkin miettiä!
Viimeviikolla leikattua nilkkaani tässä parantelen. Meni kaveriporukan pitkään odotettu yhteisviikonloppu sivuun mutta enpä olisi voinut heidän kanssa pyörätuolilla pysyä mukana. Ei voi mitään mutta toivotaan että leikkaus paranee hyvin ja saan edes jonkinasteisen liikuntakyvyn takaisin ilman keppejä. Hirveä wanderlusti päällä ja toivottavasti edes loppuvuodesta pääsee jonnekin Aasiaan reissaamaan.
PS. Ei kannata liukastua
Pridethän ne ois. Kellon ympäri homma niin eiköhän sunnuntaina väsytä.
Tuli ostettua Anne Applebaumin tuotannosta Red Famine and Gulag, mutta sitä ennen pitäisi malttaa lukea tuo Pohjois-Koreaa käsittelevä kirja loppuun. Melko masentavia kirjoja tulee valittua kyllä.
Itsekin tullut ahmittua kertomuksia Pohjois-Koreasta, jonkun aikaa sitten luin Masaji Ishikawan “Pako Helvetistä”. Kannattaa lukea jos et jo ole. Mielenkiintoista yrittää luoda kuvaa siitä mitä se elämä siellä on.
Raskas työviikko takana, huomenna vanhemmat tulevat kylään. Kaikkea kivaa tulossa.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Rankka viikko ja paljon pitkii päiviä takana?
